Paaston alkamisen juhlinnasta vielä:

Tajusin eilen uuden kiinnostavan faktan lounastaessani puolalaisen ystävättäreni kanssa. Juttelimme laskiaisesta. Kerroin, että tänään lasketaan Suomessa mäkeä, syödään hernekeittoa ja laskiaispullaa. Hän taasen kertoi, että tänään, päivänä ennen paaton alkua on viimeinen mahdollisuus tanssia ja pitää hauskaa. Niinpä "viimeiset tanssiaiset" on suuri kansanjuhla jolloin Vodka virtaa kurkusta sillin ryydittämänä ja jalalla pistetään koreaksi. Kaikista tunnetuin paaston aloittamisen juhla lienee Rion sambakarnevaalit.

Faktaa siis on, että Suomessa on yksi suuri juhla, jolloin kukaan ei ajattele alkoholia! Se on hyvin suomalaisilta!

Faktaa on myös se, että lounaat ystävättärien kanssa piristävät ja opettavat!

Miten kolmen lapsen kotiäiti jaksaa?

Minulta on vähän muita kautta kyselty, että miten ihmeessä voit jaksaa kolmen lapsen kanssa arjen pyöritystä vieraassa maassa kun yksi lapsista on vielä vauva ja mies reissaa alvariinsa. No kyllä se vaan onnistuu... Jotenkin.

• Yksi suuri asia on se, että kaksi vanhinta lasta ovat päivät koulussa. Saan levättyä, rauhoittua ja tavata ystäviäni rauhassa vauvan vedellessä sikeitä, eli saan omaa aikaa
• Kamalan sotkun keskellä minun ei tarvitse luuhistua, sillä tiedän, että kerran viikossa sen tulee pistämään ojennukseen joku muu (siivooja).

Hormonitoiminta mahdollistaa yöimetykset. Auringon valo saa ihmeitä aikaan Myös tälläinen aktiivinen ajan seuraaminen ja yhteydenpito piristävät! Ja ihan viimeisen jaksamisen kynnyksellä tiedän, että saan talonmiehen rouvan vahtimaan lapsia hyvinkin lyhyellä varoitusajalla (lastenvahti)

Pieniin toiveisiini on vastattu. Aurinko paistaa edelleen ja Axel palasi vanhaan yörytmiinsä, joten nyt pisin unijakso on 5 tuntia, sitten 3 ja sitten 2-3 tuntia, joten tänään olen pirteä!

Muutenkin on mukava päivä tiedossa, sillä olen menossa lounaalle intialaisen ystäväni kotiin! Mitähän jännää sitä tänään oppii?

Näin positiivisesti tänään Istanbulista!