Arkena meillä syödään aamupala ripeästi, ja viimeistään 7.30 on noustava pöydästä laittamaan vaatteita päälle. Mutta viikonloppuisin, silloin nautiskellaan pitkään ja hartaasti aamupalapöydässä koko perheen voimin. Keitetään kahvia, puristetaan appelsiinimehua ja odotetaan milloin (n. klo 8-8.45) talonmies tuo lauantai-aamuksi tilaamamme leivän (mieltä ilahduttava talonmiesten suorittama tehtävä!). Kun leipä, ranskanleipää muistuttava mutta höttöisempi - normal ekmek, on saapunut istahdamme pöydän ääreen ja jokainen loihtii itselleen mieluisat voileivät. Mies päällystää leipänsä kinkulla ja juustolla, minä ja Alexandra juustolla ja vadelmahillolla ja Emil tällähetkellä oman gluteenittoman leipänsä pelkällä juustolla. Lasit ovat täynnä tuoretta mehua ja kupeissa höyryää musta kahvi. Kellään ei ole kiire ja tunnelma on leppoinen. Kun lapset ovat syöneet ja viettäneet mielestään tarpeeksi aikaa pöydässä, saavat he nousta katsomaan aamun lastenohjelmia. Me aikuiset täytämme vielä kahvikuppeja ja suunnittelemme päivää, juttelemme niitä näitä tai lueskelemme päivän uutisia netistä. Tärkeintä on, että ei ole kiire ja että päivään voi valmistautua rauhassa. Minä todella nautin viikonlopun aamiaisista.

Tänäkin viikonloppuna ihanien aamujen jälkeen meidän perhe on harrastanut city ulkoilua aurinkoisessa säässä, joka myöskin kuuluu lempipuuhiini.

Lauantaina ajoimme (Ikean vieressä olevassa) Meydan shopping squerelle, jossa nautimme ulkoterassilla kupposet herkkukahveja. Minä jaksan aina luotaa herkulliseen Vanilla Creme dé Carameliin, mutta mies testasi runsassuklaista mudslidea, herkkuja molemmat, mutta taidan siltikin olla edelleen Caramel-tyyppiä. Kahveja sulattelimme katsellen alennusmyynti-ikkunoita ja teimme huomion, että paikan Gap-liike on vihdoin avannut ovensa. Lapsista olisi ollut mieluisaa mennä luistelemaan ostarin keskellä ylläpidetylle jääkentälle, mutta jätimme sen tarjolla olevista vuokraluistimista huolimatta toiseen kertaan.

Sunnuntaina aurinko helli meitä Baghdad Caddesilla, ihanan leveällä ja pitkällä ostoskadulla Aasian puolella. Kävelimme katua pitkät pätkät, katselimme ikkunoita, kukkakojuja ja  ihmisiä ja kun nälkää ei pidätellyt enää mikään lounastimme Axelin nukkuessa turkkilaista ruokaa Günaidinissa.

meillä oli oikein ihana, rauhallinen ja perhekeskeinen viikonloppu, jota on kyllä tarvittu!

Ja voisiko tämä viikko enää mukavammin alkaa? Saara Texasista on ilahduttanut minua seuraavalla viestillä:

 

(The award rules say: "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times.")

Minä haluan antaa merkin eteenpäin Maritalle, Ewelle, Milanoon, Kiinan Venetsiaan, Helvetiaan, Annalle Ihmemaahan, Merjalle, Kalastajan vaimolle, Kotiäidille ranskalaiseen arkeen ja Pikkujutuille (sori en saa linkitettyä).

Tämä merkki kuuluu myös kaikille teille jotka seuraatte blogiani. Oikein ihanaa alkanutta viikkoa Teille lukijat!