Enpä olisi uskonut kuinka ajankohtaiseksi ruoan tilauspalvelu ja ulkonasyöminen meidän perheessä lähiaikoina tulee...

Tiistaina tuuli kovaa ja sähköt katkeilivat pitkin iltapäivää. Pakastin piippasi lämpenemisen merkiksi, mutta luulin saaneeni sen kuntoon vanhoin konstein. Illan jäätelöhimoni sitten paljasti, että kaikki ei ole kunnossa, sillä jäätelö oli sulaa kuin kermavaahto. Keskiviikko-aamuna tyhjensin tiskikoneen lisäksi lopun pakastimen. Muuten päivä kului suuria ruokaostoksia jääkaapin puolelle tehden. Kunnes.. Myöhään illalla huomasin, että myös tursuava jääkaappi tuntuu lämpimältä.

Torstai-aamu kului juhlien valmistelun lomassa jääkaapin inventaarioon (roskiin vai parvekesäilytykseen). Olin äärimmäisen onnellinen päätöksestäni "ulkoistaa" synttäritarjottavat, sillä jääkaapissa ne olisivat menneet pilalle. Jääkaappi ongelmaamme pahensi se, että Istanbulissa lämpötila kohosi viikonloppuna +19 asteeseen, eikä kylmää tarvitsevat tuotteet olleet turvassa parvekkeellakaan.

Ilmoitin talonmiehelle torstai-aamuna jääkaapin tilan. Hän soittin korjaajat, jotka armollisesti saapuivat paikalla perjantaina, tyhjensivät kaapin ja nappasivat koneen mukaansa, ja lupasivat sen korjattuna takaisin  mahdollisesti tiistaille.. Tälläiselle viisihenkiselle perheelle jääkaapin puuttuminen valmistelematta on iso juttu. Jääkaapissa ja pakastimessa on melkein aina "varuilta" ruokatarpeita muutamaksi päiväksi, eikä niiden sijoittelu ilman kylmää ilmaa onnistu. Me aikuiset pärjäisimme voileivillä ja vaikka tonnikalalla monta päivää, mutta lapset tarvitsevat oikeaa ruokaa. Intohimonani on pitää Axel oikealla ruoalla ja  vältellä purkkeja, myös Emilillä ja Alexandralla on iso nälkä koulupäivän päätteeksi. Asiaa mutkistaa se, että yritän pitää vehnän poissa Emilin ruokavaliosta (vehnäallergian tai keliakia epäilyn takia), ja keitän hänelle aina omat pastat ym. Ruokaa voi tehdä kotona, mutta se tarkoittaa, että ruokakauppa käynnin päätteeksi on jauhelihat läväytettävä suoraan pannulle eikä säilytettäviä jämiä saa jäädä. (Ensi kertaa pitkään aikaan tuli ikävä suomalaisia hernekeittopurkkeja!)

Olemme viikonlopun aikan joutuneet siis turvautumaan ruoantilauspalveluun sekä ulkonasyömiseen. Perjantaina tilasimme pizzaa (minä tein lasten margarita pizzan erikoisjauhoista), lauantaina söimme ulkona, mutta jo tänään (sunnuntaina) oli sellainen olo, että pitää saada tehdä ruokaa itse. Lasten jalkapallotreenejen jälkeen (Alexandrakin pelaa taas jalkapalloa) kipaisin kaupasta paketin kinkkua ja perhe lounasti kotikutoista kinkkurisottoa ennen miehen lähtöä työmatkalle Suomeen.

Ruoan tilaaminen palvelun kautta kuulostaa kivalta ja hienolta. Ajatus onkin hyvä, jos sitä ei tarvitse pakon edessä noudattaa päivittäin. On yllättävän rasittavaa istahtaa tietokoneen ääreen, ruveta  miettimään mitähän sitä tänään oikeastaan tekisi mieli, mistä ravintolasta sen saa, selata ruokalistoja ja yrittää sovittaa perheen toiveita yhteen. Ja oikeastaan tuntuu vieläkin omituiselta syödä ravintolaruokaa kotipöydän ääressä.

Ruokakaupasta on nyt ostettu Axelin puurotarvikkeita ja hedelmiä. Aamupalan saan tehtyä kodin antimin, mutta lounaalle taidan lähteä huomennakin ulos. (Ellen sitten päätä tehdä nuudeliwokkia nuudelipaketista, parvekkeella olevasta porkkanasta ja sipulista.)

Mies muuten usein hinkuu muuttoa "vähän vaikeamman asteen maahan". Sellaiseen, jossa olisi vähän särmää. Luulen, että miehen pitäisi olla jonkin aikaa kotona, sillä on ihan tarpeeksi särmää ja selviytymistaistelua selvitä perheen kanssa esim. ilman jääkaappia. Tämä jääkaapin rikkimeno-juttu pääsee muuten mukaan sarjaan "kaikki tapahtuu silloin, kun mies ei ole kotona": skorpioni löytyi sisältä-, kuumessa viikko lasten kanssa- ja varashälyytin soi keskellä yötä- kanssa. Tarpeeksi särmää minulle..