Sunnuntaina Dallasista Dubaihin matkalla ollut ystävä poikkesi meillä vartavasten vuorokaudeksi katselemaan Istanbulia. Minua jännitti kovasti, mitä ystäväni olisi kaupungista mieltä, sillä Dallasissa silmät tottuvat näkemään tasaista ja hyvin huollettua maisemaa, leveitä teitä ja katuja, siistejä taloja, ihan tyystin erilaista maisemaa verrattuna Istanbuliin.

• Ensimmäiseksi ystäväni kiinnitti huomionsa ihmisten määrään. Ihmisiä liikkumassa teillä ja kaduilla, jokapaikassa ja paljon. (Mielestäni hyvä Eurooppalaisen kaupungin tunnusmerkki!)
• Vapaana liikkuvat eläimet - kissat ja koirat. Varsinkin kissat. Kissoja vilisee jokapuolella: pihoilla, roskiksissa, hiljaisimmilla kaduilla, parkkeerattujen autojen kyljissä. ja koiria. Vapaana, panta kaulassa maleksimassa. Niitäkin joka puolella. (Eivät minustakaan mitenkään ihania, mutta olen huomannut harmittomiksi. Lapsia kielletty koskemasta. Ja kun ei koske, ei eläinkään välitä.)
• Lapsirakkaus. En varmaan osaa tätä turkkilaista lapsirakkautta kuvata sanoin. Ystävänikin naurahteli epäuskoisena, tulevatko kaikki koskemaan, lepertelemään, pärisyttelemään huuliaan. Nuoret, vanhat, miehet, naiset. Uskomatonta! (kyllä, ennen näkemätöntä. Välillä kiireessä ärsyttävää ja flunssakaudella pelottavaa, mutta yleensä saa minut hyvälle päälle!)
• Ostoskeskusten taso. Tosi modernia! Upscalea! (Istanbulin ostoskeskus buumi alkoi 90-luvulla ja jatkuu mielettömällä vauhdilla, sillä kuluttajia tuntuu olevan. Tällä hetkellä Istanbuliin ollaan rakentamassa muistini mukaan 50 uutta shopping-centeriä)
• Ruoka. Ihanaa välimerta. Varsinkin oliivit ja se oliivitahna! (Meillekin maistuu, mutta kyllä oli mukavaa saada tilaamani Amerikkalaiset salaattikastikkeet Ranch ja Peppercorn..., vaihtelu virkistää!)

• Maasto. Mäkistä. Kukkula kukkulan jälkeen. (Kyllä olen välillä itsekin ihmetellyt, miten kaupunki on syntynyt näin mäksieen paikkaan, mutta samalla paikalla kaupunki on tuhansia vuosia ollut!)

Äkkiä kului vuorokausi katsellen, ihmetellen, shoppaillen(!) ja kuulumisia vaihtaen. Nyt ystäväni ihmettelee Dubaita ja palaa taas vuorokaudeksi lauantaista sunnuntaihin, ja silloin taas edessä täysi ohjelma!

Lapset saivat amerikasta tuliaisiksi Halloween-juttuja, ja vasta eilen minä tajusin, että kaikki Amerikan elomme aikaiset Halloween-koristeet ovat romuhuoneessa laatikkokasan alimpana, isossa sinisessä muovilaatikossa. En ole osannut kaivata niitä yhtään, kurpitsalyhtyjä ja variksenpelättimiä. Vaikka voisihan sieltä syksyn kunniaksi kaivaa esiin vadillisen erivärisiä massasta tehtyjä kurpitsoja. (Ja tiedän, että kaikki Amerikaan meitä ennen ehtineet ja sinne vielä meidän jälkeen jääneet omistavat Halloween tarvikkeita varmaan puolen autotallin verran. Toinen puoli autotallia meneekin jouluvalojen ja joulukoristeiden säilyttämiseen!)

Terveisiä vaan Amerikan mantereelle!