771478.jpg

Meinasin tassa yksi paiva saada slaagin, kun kavelin mokilta rantaan ja nain kuvan esineen polun vieressa. Olin aivan varma, etta tontilla moyhinyt kaivuri oli kaivanut esiin rajahtamattoman maamiinan, ja siina se lojui nyt esilla, lasteni ulottuvilla. Otin kapineesta akkia kuvan. Yritin esitella kuvaa miehen isalle ja soitin miehelle hadissani loydoksestani. Olin kauhuissani.

Lamaantuneena kuuntelin kun mies kertoi hanen  ja lasten  loytaneen esineen tontillamme olevan purettavan talon raunioista ja asettaneen sen muiden talolta loytyneiden "aarteiden" laheisyyteen. He olivat jo ehtineet hieman tutkia ja analysoida kapistusta, ja todeta sen jonkinlaiseksi keraamiseksi korkiksi.

Minakin sitten nostin tuon ruskean "maamiinan" tanaan varovasti maasta ja puhaltelin multaa sen ymparilta. Kadessani lepasi keraaminen kansi jollekin suurelle astialle. Ylos kohoavasta "rajahtavasta miina-osasta" saa tukevan otteen, josta painava kansi on helppo nostaa. Mietin, millainen on ollut itse astia? Ensin kuvittelin sen olleen suuri pyorea ruukku, mutta voisihan se olla jokin kartionmallinen tonikkakin.

Mielikuvitus laukkaa. Esine voi hyvinkin olla venalaista perua niinkuin purettu talokin. Tai sitten se on taloa kauan sitten vuokranneiden kesavieraiden epamaaraista jaamistoa.

Loytaja saa pitaa.