Tervetuloa Istanbulin arjen uudistuneeseelle sivulle! Tassa on nyt 14-vuotiaan Suvi serkkuni minulle toiveideni mukaan tekema sivu! Ylareunan kuvat olen ottanut itse Istanbulista. Reunan kuvat ovat nakymia parvekkeeltamme, keskikuva on kohta Sinisesta moskeijasta.

Suomen kesa jatkuu. Lapset nauttivat mokkiympariston antamasta vapaudesta ja juoksevat edestakaisin oman ja sukulaistemme mokkien valilla, valvovat pitkaan ja puhua palpattavat suomeksi ja ruotsiksi. Englantia lapset saattavat puhua viela toisinaan keskenaan, mutta Alexandran puhuma turkin kuuloinen siansaksa alkaa pikkuhiljaa painua aivojen takaosaan. Mies rentoutuu mokkiprojekteja tehden: raivaa keskeneraisia maa-alueita tukeista, tekee halkoja, kantaa vetta ym ruumiillista tyota ja antaa hien virrata onnellinen hymy kasvoillaan. Sanoisin, etta todella tervetta vaihtelua kravaatti kaulassa juoksentelulle toimistolla ja lentelylle pitkin maailman lentokenttia. Mina taas yritan loytaa lapsista vapaita hetkia sielta taalta, nautin uusista perunoista siihen malliin, etta vatsa on puolikkaan pallon kokoinen ja odotan taman viikon loppupuolella tapahtuvaa vuorokauden mittaista lomaa Ouluun kaksin miehen kanssa kuin kuuta taivaalta.

Suomen kesan suuresti vaihteleva ilmakaan ei 8 asteen paivalampotiloineen ja vesisateineen harmita, kun vaihtoehtona olisi Istanabulin 35-40 asteen lampo.

Tanaan mies lennahtaa Kiovaan muutamaksi paivaksi. Mina yritan tavata ystaviani.Alan myos henkisesti valmistautumaan vuorokauden pituiseen Oulun lomaan. Kaipaamme miehen kanssa todella pienta lapsivapaata hetkea, ja onneksi se on meille suotu!