Minusta on mukavaa pistäytyä ajan kanssa paikallisissa ruokakaupoissa missä sitten olenkin. On kiehtovaa tarkastella juustovalikoimaa, hedelmiä, viiniosastoja, lihatiskejä ja jopa säilykehyllyjä. Mukaan tarttuu uuden näköinen jugurtti, raikkaan näköisiä hedelmiä, uusi viinituttavuus, juustoa, kenties oliiveja.

Lihatiskeillä voi nähdä vaikka kokonaisen nyljetyn jäniksen kuten Ateenassa, valkoista jauhelihaa kuin Unkarissa tai vaikka aivoja kuten täällä Istanbulissa. Niitä en osta, kunhan ihmettelen..

Pidän ruoanlaitosta. Teen hyväksi havaittuja reseptejäni varmasti kyllästymiseen asti. Silloin tällöin listalle pääsee uusia ruokia ja joka maasta tietysti jää joku "lempi resepti". Lapset ruokapöydässä rajoittavat repertuaaria jonkinverran, niinpä silloin tällöin syömme kaksin mieheni kanssa vasta kahdeksan jälkeen kun jälkikasvu nukkuu. Pöydässä saattaa porista fondue, hikikarpaloita nostattava Vindaloo curry tai vaikkapa hyvin maustetut fajitat. Ne on niitä minun ja miehen omia hetkiä.

Pyrin välttämään eineksiä. Suurin syy on, että haluan tarjota perheelleni "kunnon ruokaa". Toinen syy on se, että varsinkin ulkomaiset einekset näyttävät minusta epäilyttäviltä: nakit on oudon punaisia, pakkauksen sisällöstä ei saa selvää tai muuten vaan ällöttää. Toisaalta kuvitelkaa, kuka ulkomaalainen vapaaehtoisesti ostaisi maksalaatikkoa, hernekeittopurkin, verilettuja... ihan vain muutama mainitakseni.

Eräänä päivänä ruokaostoksillä en millään keksinyt mitä ruokaa perheelle laittaisin. Niinpä laahustin lihatiskiä eteenpäin ja jäin tutkimaan "Turkin eineksiä". Kebabin maassa kun ollaan puolivalmiiksi eineksiksi oli pakattu eri kebabeja. Oli Urfaa, adanaa, iskenderä - samalla tavalla, kun Suomessa on monen nimisiä eineslihapullia. Pakkausten sisällöt eivät näyttäneet pahemmilta, joten päätin testata.

Uunissa lämmitettäessä kebabeista (pitkulaisen jauhelihapihvin muotoisia) lähti herkullinen tuoksu. Valkosiplia, yrttejä ja muita huumaavia tuoksuja. Ensi vaikutelma ei pettänyt, Urfa kebabit olivat kerrassaan mainioita laiskan päivän ruokatarjottavia. 6-vuotiaan Emilin mukaan - parasta ruokaa.

tike.jpg

urfa kebab